Itse päädyin etsimään pääasiassa labradorinnoutajien rotujärjestöstä, koska heillä on tarkat
säännöt siitä, mitä koiria voi pentuvälityksessä tarjota. Tällä jo on
se vaikutus, että kaikista huonoimmat, sairaimmat, yms. vaihtoehdot
jäävät pois. Silti listalta on, etenkin sen suuremmin koiria tuntematta,
vaikea löytää sellaista tietoa, jonka pohjalta osaisi sanoa millainen kunkin pentueen yleisluonne on. Tätä voi kysyä vain suoraan
kasvattajalta tai joltakin kyseistä koirarotua ja/tai samaa harrastusta
tuntevalta ihmiseltä. Koirapiirit ovat ymmärtääkseni kuitenkin
kohtalaisen pienet, joten jos metsästyskäyttöön etsii koiraa, on
luonnollista kysyä tämän alan harrastajilta sen hetkisten pentueiden
soveltuvuutta. Luultavasti he tietävät kyseisten koirien taustaa / ovat nähneet
niitä jossakin, esim. kilpailuissa.
Itse otin yhteyttä
kolmeen kasvattajaan ja kyselin asiasta. Yhdellä oli pentuja sillä
hetkellä, toisella suunnitteilla, kolmannella ei ollut enää vapaana olevia pentuja, mutta oli
innokas kertomaan asiasta. Sain arvokasta tietoa jokaiselta henkilöltä,
mutta en missään vaiheessa tohtinut kysyä mielipiteitä muista
pentueista. Lopulta päädyin ostamaan pennun yhdeltä heistä. Tieto, joka
on todella tärkeä jokaiselle ensimmäistä koiraa hommaavalle: Jokainen
koira on yksilö. Tämän huomaa nyt, kun on päässyt seuraamaan saman rodun
edustajia - jopa saman pentueen edustajia - treeneissä.
Jes! Mahdollisia pentuehdokkaita on tarjolla, vielä kun perhe olisi valmis ja innokas ottamaan uuden asukkaan kotiin..
Jumi
Jussin ja Mintun blogi, jossa tarkastellaan arkea ensimmäisen koiran kanssa. Jussi on tietojenkäsittelyn opiskelija, joka oli nuorena haaveillut koiran ottamisesta, mutta allergia ja astma tuntuivat estävän sen. Minttu on käyttölinjainen labradorinnoutjanarttu.
8. tammikuuta 2013
7. tammikuuta 2013
Millaista koiraa minä etsin?
Tähän mennessä tiesin, että
etsin mustaa käyttölinjaista labradorinnoutajanarttupentua. Mitä muuta
pitää tietää, kun koiraa etsii?
Erilaisilla foorumeilla on tarjolla kaikenlaisia pentuja ja iäkkäämpiäkin koiruuksia. Osalla on paperit ja osalla ei. Mitä ne paperit on? Osassa oli jotain merkintöjä isästä ja emästä - kummallisia merkintöjä kirjaimin ja numeroin, mutta mitä ne sitten on? Osa oli ns. vahinkopentuja, mutta ovatko nekään niitä, jos samalla myyjällä on ollut niitä usein? Mitä edes ovat vahinkopennut? Minkä ikäisenä pentu luovutetaan? Ei näistä oikein ottanut selvää.
Paperiton koira:
Nettietsinnöissä tuli tutuksi myös aikaisemmin mainittu termi "paperiton koira". Mitä se sitten tarkoittaa? Mielestäni tämä oli ensimmäinen suuri ongelma, koska tätä en tiennyt, mutta se selvisi netin kautta yllättävän nopeasti: Tässä on näppärä pieni pdf, joka selvittää melko yksinkertaisesti ne asiat, jotka paperittomuudella jäävät avoimeksi: http://sensuroitu.net/jutut/paperittomuus.pdf
Kokeisiin päästäkseen koiralla on oltava paperit eli sen pitää olla rekisteröity, jonka takia en itse edes miettinyt paperittoman koiran ottamista. Tämä voi kuitenkin joidenkin ihmisten kohdalla olla toisin, jolloin nämä muutkin asiat on syytä käydä huolella läpi. Mitä on valmis riskeeraamaan sillä, että pentu on halvempi? Jos koiranpennun hintaa miettii siihen koko koiran menoerään elämässä, niin se on hyvin pieni, enkä itse näe mitään järkeä siinä, että tässä asiassa kitsastelee. Voi olla, että yksi eläinlääkärikäynti maksaa enemmän kuin koko pentu.
Isän ja emän merkinnät:
Isän ja emän merkinnät kertovat heidän menestyksestään kisoissa ja näyttelyissä, sekä lonkkien, kyynärien ja silmien terveyden. Tätäkin sai hetken hakea, kun ei tiennyt, että mitä ne on, mutta ne ovat siis valioarvotitteleitä, lonkkien-, kyynärien- ja silmien terveys. Täältä löytyvät selitykset näihin: http://www.labradori.fi/pentu/merkinnat.html
Koiran luovutus:
Koira luovutetaan aikaisintaan 7 viikon ikäisenä. En tässä vaiheessa vielä oikein tiennyt, että mitä siihen kuuluu, mutta kaikenlaista tietoa oli netissä olemassa. Kennelliitto on melkoisen hyvä lähde. :)
Hyvä tapa tarkistaa, että asia tehdään oikein, on täällä: http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/FDA52D9E-2366-4F7E-8195-39FEF004603D/0/skl_sopimuskoirankaupasta.pdf
Eli minä aloin etsiä paperillista koiraa, jonka vanhemmilla olisi mahdollisesti jotain metsästyskokeisiin liittyviä ansiomerkintöjä.. mutta mistä niitä kannattaa etsiä?
Erilaisilla foorumeilla on tarjolla kaikenlaisia pentuja ja iäkkäämpiäkin koiruuksia. Osalla on paperit ja osalla ei. Mitä ne paperit on? Osassa oli jotain merkintöjä isästä ja emästä - kummallisia merkintöjä kirjaimin ja numeroin, mutta mitä ne sitten on? Osa oli ns. vahinkopentuja, mutta ovatko nekään niitä, jos samalla myyjällä on ollut niitä usein? Mitä edes ovat vahinkopennut? Minkä ikäisenä pentu luovutetaan? Ei näistä oikein ottanut selvää.
Paperiton koira:
Nettietsinnöissä tuli tutuksi myös aikaisemmin mainittu termi "paperiton koira". Mitä se sitten tarkoittaa? Mielestäni tämä oli ensimmäinen suuri ongelma, koska tätä en tiennyt, mutta se selvisi netin kautta yllättävän nopeasti: Tässä on näppärä pieni pdf, joka selvittää melko yksinkertaisesti ne asiat, jotka paperittomuudella jäävät avoimeksi: http://sensuroitu.net/jutut/paperittomuus.pdf
Kokeisiin päästäkseen koiralla on oltava paperit eli sen pitää olla rekisteröity, jonka takia en itse edes miettinyt paperittoman koiran ottamista. Tämä voi kuitenkin joidenkin ihmisten kohdalla olla toisin, jolloin nämä muutkin asiat on syytä käydä huolella läpi. Mitä on valmis riskeeraamaan sillä, että pentu on halvempi? Jos koiranpennun hintaa miettii siihen koko koiran menoerään elämässä, niin se on hyvin pieni, enkä itse näe mitään järkeä siinä, että tässä asiassa kitsastelee. Voi olla, että yksi eläinlääkärikäynti maksaa enemmän kuin koko pentu.
Isän ja emän merkinnät:
Isän ja emän merkinnät kertovat heidän menestyksestään kisoissa ja näyttelyissä, sekä lonkkien, kyynärien ja silmien terveyden. Tätäkin sai hetken hakea, kun ei tiennyt, että mitä ne on, mutta ne ovat siis valioarvotitteleitä, lonkkien-, kyynärien- ja silmien terveys. Täältä löytyvät selitykset näihin: http://www.labradori.fi/pentu/merkinnat.html
Koiran luovutus:
Koira luovutetaan aikaisintaan 7 viikon ikäisenä. En tässä vaiheessa vielä oikein tiennyt, että mitä siihen kuuluu, mutta kaikenlaista tietoa oli netissä olemassa. Kennelliitto on melkoisen hyvä lähde. :)
Hyvä tapa tarkistaa, että asia tehdään oikein, on täällä: http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/FDA52D9E-2366-4F7E-8195-39FEF004603D/0/skl_sopimuskoirankaupasta.pdf
Eli minä aloin etsiä paperillista koiraa, jonka vanhemmilla olisi mahdollisesti jotain metsästyskokeisiin liittyviä ansiomerkintöjä.. mutta mistä niitä kannattaa etsiä?
Mistä koiria yleisesti saa?
Itsellä tuli ensimmäisenä mieleen internetti, mahdollisesti lehdet, eläinkauppojen ilmoitustaulut...
Tietotekniikkaihmisenä aloin ensimmäisenä etsimään netistä tulevaa labradorinnoutajaani, mutta se ei sujunutkaan kuten huuto.net tai verkkokauppa.com, vaan vaati huomattavasti enemmän töitä. Ei ole olemassa mitään "pentuvälitys.fi" osoitetta, josta näppärästi katselee itselleen sopivan koiran ja pistää tilaukseen.
Tuntui jopa kohtalaisen vaikealta löytää hintahaarukkaa pennulle. Joillekin roduille löytyy satunnaisesti hintoja keskustelupalstoilta, jotka on sitten vielä vuodelta spice girls, eikä välttämättä enää pidä paikkaansa. Itse sain sellaisen käsityksen, että mm. käyttölinjaisen labradorinnoutajan pennun tulisi maksaa 800-1400€, jolloin se olisi varteenotettava vaihtoehto. Tämäkään ei siis välttämättä mene näin, mutta yleensä hyvä maksaa.
Koiria on siis monenlaisia ja vieläpä monissa paikoissa. On netin foorumeilla, lehtien myynti-ilmoituksissa, rekkurescuessa, keltaisessa pörssissä, jne.. Oli niin monia eri paikkoja hakea, että ensin oli siis itselle selvitettävä se, mitä sieltä on hakemassa.
Tietotekniikkaihmisenä aloin ensimmäisenä etsimään netistä tulevaa labradorinnoutajaani, mutta se ei sujunutkaan kuten huuto.net tai verkkokauppa.com, vaan vaati huomattavasti enemmän töitä. Ei ole olemassa mitään "pentuvälitys.fi" osoitetta, josta näppärästi katselee itselleen sopivan koiran ja pistää tilaukseen.
Tuntui jopa kohtalaisen vaikealta löytää hintahaarukkaa pennulle. Joillekin roduille löytyy satunnaisesti hintoja keskustelupalstoilta, jotka on sitten vielä vuodelta spice girls, eikä välttämättä enää pidä paikkaansa. Itse sain sellaisen käsityksen, että mm. käyttölinjaisen labradorinnoutajan pennun tulisi maksaa 800-1400€, jolloin se olisi varteenotettava vaihtoehto. Tämäkään ei siis välttämättä mene näin, mutta yleensä hyvä maksaa.
Koiria on siis monenlaisia ja vieläpä monissa paikoissa. On netin foorumeilla, lehtien myynti-ilmoituksissa, rekkurescuessa, keltaisessa pörssissä, jne.. Oli niin monia eri paikkoja hakea, että ensin oli siis itselle selvitettävä se, mitä sieltä on hakemassa.
6. tammikuuta 2013
Minkä rotuinen koira?
Vajaa puoli vuotta kului, on marraskuu vuonna 2011, koirat eivät aiheuttaneet itselle mitään oireita, jos koirakuumetta ei lasketa. Koira olisi saatava, mutta mikä? Mitkä ovat ne kriteerit, joita asetan koiralle?
1. Koko: Olen melko isokokoinen poika/mies, eli en halua käsilaukkukoiraa. En halua myöskään mahdollista tulevaa opiskeluasuntoa jakaa samankokoisen kaverin kanssa, eli en halua mitään hevostakaan. Puhutaa siis keskikokoisesta koirasta. Vertailukohtana pidin tässä vaiheessa kaverilla ovelaa dobermannia, joka oli mielestäni aavistuksen liian iso.
2. Turkki: Olen siis ottamassa ensimmäistä koiraani, joka tulee muuttamaan elämää vastuullaan ja tarpeillaan. En halua heti hukkua niihin koiran tuomiin vaatimuksiin ja tarpeisiin, joten haluaisin helpon koiran. Koiran turkin tulisi olla helppohoitoinen, mielellään sellainen, jota ei tarvitse trimmata. Lyhytkarvaisuus on pop.
3. Luonne: Tässä pätee sama asia kuin helppohoitoisuudessa, eli ensimmäisen koirani kohdalla en halua mitään maailman suurinta haastetta koiran kouluttamisesta. Haluan ihmisläheisen ja lojaalin koiran, jonka kanssa olisi mahdollista harrastaa jotakin itselleni ja koiralle sopivaa lajia. Olen katsonut koirakuiskaajaa, jossa usein toistuvat ne koirat, jotka ovat vaikeita kouluttaa, jollei tiedä mitä tekee.
4. Koiran kanssa harrastaminen: Halusin tosiaan tehdä jotain koiran kanssa. Tarkoitus ei ole ottaa sitä koristeeksi sohvalle. Ensimmäisenä tuli mieleen agility, seuraavana metsästys, kolmantena.. no, ei tullut mitään enää mieleen. Google auki ja etsimään. Vastaan tuli vaikka ja mitä, eli mitä siis haluaisi tehdä koiran kanssa? Kummisedällä on ollut aikaisemmin kultainennoutaja, jonka kanssa hän on harrastanut linnustamista ja useat kaverit harrastavat metsästystä. Itselläni ei ole ollut mitään suurta intoa lähteä ampumaan eläimiä, enkä omista metsästyskorttia. Siinä voisi silti olla mielenkiintoinen harrastus. Agility vaikutti myös mielenkiintoiselta. Paimentaminen oli myös mielenkiintoisen näköistä, mutta voiko sitä harrastaa Suomessa? Jollakin tavalla myös kaikenlaiset etsintäjutut kiinnostaa. Olisi mielenkiintoista auttaa ihmisten etsinnässä.
5. Uros vai narttu: Aluksi en oikein löytänyt mitään järkevää selitystä siihen, että millä tavalla tämä valinta vaikuttaa mihinkään, mutta kyllähän se vaikuttaa. Tämän ymmärtää etenkin näin vuoden jälkeen. Tässä vaiheessa tämän kysymyksen päätti sen, että nartut ovat yleensä helpompia koiria kuin urokset. Uroksilla on tarve jatkuvasti merkata reviiriään (virtsaaminen tapahtuu hyvin pienissä erissä) ja juoksu on jatkuvasti, eli jos jossain sattuu olemaan joku kiimainen narttu, niin se on saatava. Nartulla se on vain kahdesti vuodessa, eli noin 4 viikkoa vuodessa joutuu katsomaan sen perään tarkemmin.
6. Ulkonäkö: Nyt jo tiedetään, että koiran tulisi olla keskikokoinen ja lyhytkarvainen. Itse en lämpene ruttunaamoille enkä kiharoille karvoille, joten tässä jo osa rajataan näistäkin pois. Omat vaatteet ovat tummia, joten tulisi olla tumma koirakin, jotta karvat eivät näy vaatteilla. ;) En haluaisi vinttikoiraa, koska ne ovat niin luonnottoman laihoja ja vaativat todella paljon liikuntaa. En haluaisi mitään lihapullaa sohvalle makaamaan, joten koira saisi olla sopusuhtainen.
Yhteenveto: Vaihtoehtoja oli useita, mutta jokin aina tuntui vetävän labradorinnoutajan ja saksanpaimenkoiran pariin. Molemmat ovat yleisiä koiria ja niistä löytyi paljon tietoa. Mistä päätös sitten lopulta tuli? Halusin harrastuskoiran ja surffaillessa kiinnostuin enemmän ja enemmän tuosta metsästyspuolesta, nimenomaan noutajapuolesta. Koiravaihtoehtoja oli tähänkin puuhaan useita, mutta labradorinnoutaja tuntui kaikista parhaiten täyttävän nämä vaatimukset.
Joten labradorinnoutaja se sitten on, mutta mistä niitä saa ja mistä tietää, että saa hyvän koiran?
1. Koko: Olen melko isokokoinen poika/mies, eli en halua käsilaukkukoiraa. En halua myöskään mahdollista tulevaa opiskeluasuntoa jakaa samankokoisen kaverin kanssa, eli en halua mitään hevostakaan. Puhutaa siis keskikokoisesta koirasta. Vertailukohtana pidin tässä vaiheessa kaverilla ovelaa dobermannia, joka oli mielestäni aavistuksen liian iso.
2. Turkki: Olen siis ottamassa ensimmäistä koiraani, joka tulee muuttamaan elämää vastuullaan ja tarpeillaan. En halua heti hukkua niihin koiran tuomiin vaatimuksiin ja tarpeisiin, joten haluaisin helpon koiran. Koiran turkin tulisi olla helppohoitoinen, mielellään sellainen, jota ei tarvitse trimmata. Lyhytkarvaisuus on pop.
3. Luonne: Tässä pätee sama asia kuin helppohoitoisuudessa, eli ensimmäisen koirani kohdalla en halua mitään maailman suurinta haastetta koiran kouluttamisesta. Haluan ihmisläheisen ja lojaalin koiran, jonka kanssa olisi mahdollista harrastaa jotakin itselleni ja koiralle sopivaa lajia. Olen katsonut koirakuiskaajaa, jossa usein toistuvat ne koirat, jotka ovat vaikeita kouluttaa, jollei tiedä mitä tekee.
4. Koiran kanssa harrastaminen: Halusin tosiaan tehdä jotain koiran kanssa. Tarkoitus ei ole ottaa sitä koristeeksi sohvalle. Ensimmäisenä tuli mieleen agility, seuraavana metsästys, kolmantena.. no, ei tullut mitään enää mieleen. Google auki ja etsimään. Vastaan tuli vaikka ja mitä, eli mitä siis haluaisi tehdä koiran kanssa? Kummisedällä on ollut aikaisemmin kultainennoutaja, jonka kanssa hän on harrastanut linnustamista ja useat kaverit harrastavat metsästystä. Itselläni ei ole ollut mitään suurta intoa lähteä ampumaan eläimiä, enkä omista metsästyskorttia. Siinä voisi silti olla mielenkiintoinen harrastus. Agility vaikutti myös mielenkiintoiselta. Paimentaminen oli myös mielenkiintoisen näköistä, mutta voiko sitä harrastaa Suomessa? Jollakin tavalla myös kaikenlaiset etsintäjutut kiinnostaa. Olisi mielenkiintoista auttaa ihmisten etsinnässä.
5. Uros vai narttu: Aluksi en oikein löytänyt mitään järkevää selitystä siihen, että millä tavalla tämä valinta vaikuttaa mihinkään, mutta kyllähän se vaikuttaa. Tämän ymmärtää etenkin näin vuoden jälkeen. Tässä vaiheessa tämän kysymyksen päätti sen, että nartut ovat yleensä helpompia koiria kuin urokset. Uroksilla on tarve jatkuvasti merkata reviiriään (virtsaaminen tapahtuu hyvin pienissä erissä) ja juoksu on jatkuvasti, eli jos jossain sattuu olemaan joku kiimainen narttu, niin se on saatava. Nartulla se on vain kahdesti vuodessa, eli noin 4 viikkoa vuodessa joutuu katsomaan sen perään tarkemmin.
6. Ulkonäkö: Nyt jo tiedetään, että koiran tulisi olla keskikokoinen ja lyhytkarvainen. Itse en lämpene ruttunaamoille enkä kiharoille karvoille, joten tässä jo osa rajataan näistäkin pois. Omat vaatteet ovat tummia, joten tulisi olla tumma koirakin, jotta karvat eivät näy vaatteilla. ;) En haluaisi vinttikoiraa, koska ne ovat niin luonnottoman laihoja ja vaativat todella paljon liikuntaa. En haluaisi mitään lihapullaa sohvalle makaamaan, joten koira saisi olla sopusuhtainen.
Yhteenveto: Vaihtoehtoja oli useita, mutta jokin aina tuntui vetävän labradorinnoutajan ja saksanpaimenkoiran pariin. Molemmat ovat yleisiä koiria ja niistä löytyi paljon tietoa. Mistä päätös sitten lopulta tuli? Halusin harrastuskoiran ja surffaillessa kiinnostuin enemmän ja enemmän tuosta metsästyspuolesta, nimenomaan noutajapuolesta. Koiravaihtoehtoja oli tähänkin puuhaan useita, mutta labradorinnoutaja tuntui kaikista parhaiten täyttävän nämä vaatimukset.
Joten labradorinnoutaja se sitten on, mutta mistä niitä saa ja mistä tietää, että saa hyvän koiran?
Vuosi on kulunut
Ensimmäinen vuosi koiranomistajan arkea on kohta kulunut ja itselle tuli vihdoin ja viimein innostus ja aika aloittaa blogin kirjoittaminen.
Tässä tekstissä tullaan käymään läpi alkuasetelma ennen koiran ottamista, millä perusteilla koiraa ollaan ottamassa ja mihin rotuun päädyttiin.
Alkuasetelma vuonna 2011: Olen 22 vuotias AMK-opiskelija, joka asuu edelleen vanhempien ja pikkuveljien luona kotona. Minulla on astma ja useita allergioita, mutta olen saanut siedätyshoitoa noin neljän vuoden ajan kissaan ja koiraan.
Kouluun pääkaupunkiseudulle on matkaa noin tunnin verran ja oman alan hyväpalkkainen työ on asuinpaikkakunnalla, kuten suurin osa harrastuksistakin on.
Harrastan basson soittamista, musiikin kuuntelua, autoja (nykyään myös moottoripyöriä), tapahtumajärjestämistä, lukemista, tietokonepelejä, elokuvia, jne. Välillä tuntui, ettei aika riitä kaikille harrastuksille, mutta silti pitäisi keretä vielä liikkumaan ja ulkoilemaan enemmän kuin ennen.
Seurustelin noin 5 tunnin junamatkan päässä sijaitsevan tytön kanssa, jonka äidillä oli useita koiria ja ensimmäisellä käyntikerralla ruskeita näyttelylinjaisen labradorinnoutajan pentuja myytävänä. Ajatus pennun ottamisesta heräsi tällöin, vuoden 2011 kesällä, joskaan ei mitenkään vakavana ajatuksena.
Tässä tekstissä tullaan käymään läpi alkuasetelma ennen koiran ottamista, millä perusteilla koiraa ollaan ottamassa ja mihin rotuun päädyttiin.
Alkuasetelma vuonna 2011: Olen 22 vuotias AMK-opiskelija, joka asuu edelleen vanhempien ja pikkuveljien luona kotona. Minulla on astma ja useita allergioita, mutta olen saanut siedätyshoitoa noin neljän vuoden ajan kissaan ja koiraan.
Kouluun pääkaupunkiseudulle on matkaa noin tunnin verran ja oman alan hyväpalkkainen työ on asuinpaikkakunnalla, kuten suurin osa harrastuksistakin on.
Harrastan basson soittamista, musiikin kuuntelua, autoja (nykyään myös moottoripyöriä), tapahtumajärjestämistä, lukemista, tietokonepelejä, elokuvia, jne. Välillä tuntui, ettei aika riitä kaikille harrastuksille, mutta silti pitäisi keretä vielä liikkumaan ja ulkoilemaan enemmän kuin ennen.
Seurustelin noin 5 tunnin junamatkan päässä sijaitsevan tytön kanssa, jonka äidillä oli useita koiria ja ensimmäisellä käyntikerralla ruskeita näyttelylinjaisen labradorinnoutajan pentuja myytävänä. Ajatus pennun ottamisesta heräsi tällöin, vuoden 2011 kesällä, joskaan ei mitenkään vakavana ajatuksena.
Tilaa:
Kommentit (Atom)